Archives

Paluu lomalta arkeen

juli 18, 2017

Loppuiko loma, ottaako päähän? Vaikka työ olisi kuinka mielekästä, niin muutos on aina muutos ja hitaille aamuille hyvästien sanominen tuntuu toisinaan haikealta. Mitään hätää ei kuitenkaan ole, apea tunne helpottaa parissa päivässä. Tärkeää on se, miten asiaan itse suhtautuu.

Ja jos sinulla on ollut ihana ja leppoisa loma, on ihan ymmärrettävää, että toivoisit sen jatkuvan. Mutta ethän kuitenkaan jatka elämää sillä ajatuksella, että olisipa jo joululoma!

Vaikka rutiinit olisivatkin pysyneet loman aikana, arkeen on ihan hyvä palata niin ruokailujen kuin liikunnankin suhteen. Vaikka sitä aina kuvittelee, että lomalla ehtii reissata, mökkeillä ja silti treenata kuten ennenkin tai jopa enemmän, niin aina asiat eivät mene, kuten loman alussa on kuvitellut.  Ja vaikka rutiinit ovat useimmiten hyvästä, niin pakko myöntää, joskus hyvästä on myös niiden rikkominen. Kun poistut sieltä kuuluisalta mukavuusalueelta ja teet asioita uudella tapaa, silloin tapahtuu uusia asioita.

Ohessa kolme asiaa, joilla selätät mahdollista lomaltapaluuahdistusta:

1.Urheile! Liikunnan aikana syntyvät endorfiinit auttavat pitämään mielialat korkealla. Ihan sama mikä on liikuntalajisi. Välillä pitää juosta niin kovaa kuin jaksaa tai paukuttaa raivokkaasti nyrkkeilysäkkiä. Tai venytellä hitaasti ja antaumuksella tai joogata itsensä tainnoksiin. Tai nostaa rautaa niin, ettei yhtäkään toistoa enää jaksaisi tai sittenkin pyöritellä niveliä, heilutella itseään ja rullailla ja ojentaa. Keho kaipaa tuota kaikkea ja on taito oppia kuuntelemaan, mitä se tänään toivoo.

2. Elä hetkessä ja hyväksy se. Tämän hetken hyväksyminen sellaisena kuin se on, näin on nyt -asenne, auttaa monessa asiassa. Aina siihen ei todellakaan pysty, mutta harjoitteleminen toimii tässäkin tilanteessa. Usein kieltäminen, vastaan paneminen tai barrikadeille nouseminen eivät tilannetta paranna, vaan se, että hyväksyy hetken ja sitten alkaa miettiä keinoja mennä eteenpäin.

3. Ota minitaukoja. Minitaukojen ottaminen ja kivojen asioiden tekeminen joka päivä, pari minuuttia kerrallaan riittää jo piristämään ja innostamaan myös ihan normiarkena. Vaali tätä ohjetta joka päivä monta kertaa, ja huomaat, miten paljon saat lisää energiaa!

4. Muista välipalat. Säännöllinen, pääosin terveellinen syöminen auttaa pitämään mielialat tasaisena. Itse vannon paitsi kunnollisen ruokailun nimeen, luotan myös välipaloihin. ProPudin Protein Milkshake kulkee mukanani niin treenikassissa, viikonlopun vietossa mökillä tai välipalana eväänä töissä, ja pitää nälän kurissa runsaan proteiininsa vaikutuksesta.

Ihanaa heinäkuun loppua,

Jenny

Kategorier

Armollisuus itseä kohtaan vaatii itsetutkiskelua

juli 11, 2017

Armollisuus itseä kohtaan ei aina ole helppoa suorittamisen ja tekemisen yhteiskunnassa. Olen itse oppinut sen, ettei negatiivisuudella kuitenkaan saavuta mitään asettamiaan tavoitteita. Kannattaa siis mieluummin viljellä armollisuutta, rakkautta ja ystävällisyyttä niin muita kuin itseäänkin kohtaan.

Niin moni meistä ajattelee olevansa jotenkin vääränlainen: liian laiha, liian lihava, liian lyhyt, liian pitkä, taitamaton, saamaton tai mitä tahansa. Moni kertoo äänen pääkopassaan sättivän itseään ja nalkuttavan jatkuvasti. Onneksi itselle rumasti puhuvasta äänestä voi päästä eroon. Tiedän sen, sillä olen itsekin aikanaan ahdistunut vaatekaupan pukukopissa ja puristellut selluliittejani. Olen käynyt läpi ne ajat, kun olen lähtenyt lenkille juokse läski juokse -saatesanojen siivittämänä. On ollut aikoja, kun olen vaatinut itseltäni mahdottomia ja suorittanut arkeani sata lasissa. En kuitenkaan enää useaan vuoteen ole ollut itselleni samanlainen piiskaaja. Kuvittelen, että se, etten ole soimannut itseäni pitkään aikaan tarkoittaa sitä, että kelpaan itselleni juuri tällaisena kuin olen: välillä vähän epävarmana, aiemmin hieman ylipainoisena, aina keskeneräisenä ja kaukana täydellisestä, mutta silti ihan hyvänä tyyppinä.

En osaa tarkalleen sanoa, milloin ajatuskelani muuttui hyväksyväksi ja armolliseksi itseäni kohtaan. En tiedä, mikä oli se hetki, milloin oivalsin, että olen ihminen, joka on inhimillinen, ei koskaan valmis, aina vähän epätäydellinen, mutta sellaista se elämä on. En tiedä, koska se tapahtui, että aloin todella nähdä todellisen itseni sen päässäni jauhavan tarinan sijaan, millainen minun pitäisi olla. Mehän määrittelemme itseämme (ja muitakin) rajallisen tietoisuutemme pohjalta. Olemme päättäneet, että jokin asia on jollain tapaa, ja sitten uskomme siihen.

Uskon, että sillä, että olen tutustunut itseeni, tunteisiini ja toimintatapoihini on valtava merkitys. Jos vain mennä porskuttaa, eikä edes tiedä kuka oikein on, miten voi itseään edes rakastaa? Tämänkään suhteen ilmaisia lounaita ei ole. Ei pysty vain päättämään, että nyt alan pitää itsestäni, uskon, että erityisesti jos se on pulmallista, siihen pitää opetella. Tai ehkä pitää paremminkin opetella pois siitä, että soimaa itseään, nalkuttaa, vaatii liikoja ja yrittää kontrolloida elämäänsä, sillä sellainen toiminta on mahdotonta. Ensimmäinen askel on sen tunnistaminen, kuinka itse toimii. Koska jos ei ymmärrä omia toimintatapojaan, miten voisi koskaan muuttaa mitään?

Ulkonäkö on itselleni toki yhä tärkeä asia, mutta se ei ole asia, joka pyörii mielessäni jatkuvasti. Tykkään kivoista vaatteista, tykkään meikata, haluan huolehtia itsestäni parhain tavoin. Urheilen paljon ja näytän mielelläni sporttiselta. Nukun riittävästi. Syön terveellisesti ja muistan välipalat. Mitä kiireisempää jaksoa elän, sitä paremmin huolehdin itsestäni. ProPud on sitä paitsi nopea keino saada verensokerit aisoihin ja täytettä vatsaan.

Mutta ehkä suurin ero on siinä, että nykyään teen noita asioita itseni takia ja itseäni varten, en muita ihmisiä miellyttääkseni. Teen niitä siksi, että olen huomannut niiden asioiden kautta voivani paremmin.

Ehkä sekin on valintaa, että on tyytyväinen itsensä kanssa joka hetki niillä eväillä, jotka sillä hetkellä omistaa, sen näköisenä kuin on. Uskon kuitenkin, että se tyytyväisyys johtaa myös parempiin muutoksiin kuin koskaan voi tyytymättömyydestä kummuta.

Tämä tuli suoraan sydämestäni. Armollista kesän jatkoa myös sinulle!

Jenny

Kategorier

Säilytä rutiinit lomalla, niin arkeen palaaminen on helpompaa

juli 4, 2017

Viimeiset puoli vuotta olen tehnyt paljon pieniä muutoksia arjessani. Olen pudottanut painoa 10 kiloa, ja opetellut parempia ja terveellisempiä elämäntapoja. Vaikka lomalla saa nauttia ja ottaa iisimmin, minulla on rutiineja, joista en luovu edes vapaalla. Rutiinit paitsi edistävät hyvinvointiani lomalla, ne helpottavat myös arkeen palaamista loman jälkeen. Kun pienet asiat elämässä ovat järjestyksessä vähällä vaivalla, voi keskittyä suuriin linjoihin ja vain nauttia!

Merkitsen tulevan viikon liikunnat kalenteriin sunnuntai-iltana. Joogatunnin varaan netissä etukäteen, jotta varmasti mahdun mukaan taipumaan. Sovin kavereiden kanssa mahdolliset juoksutreffit jo valmiiksi ja merkitsen ne kalenteriin.

Treenivaatteet, juoksutossut ja joogamatto kulkevat mukana myös reissussa ja mökillä. Liikun kesällä pitkälti samalla tavoin kuin talvellakin, mutta aina kun mahdollista, liikun ulkona. Oli loma tai ei, treenihetket ovat tärkeitä tapaamisia itseni kanssa, enkä luovu niistä kuin äärimmäisessä tilanteessa, kuten itseni tai lapseni sairastuessa.

Edellisenä arkipäivänä jo vähintään suunnittelen, mutta mahdollisuuksien mukaan mieluiten hankin seuraavan päivän ruoat ja välipalat. Erityisesti mökillä ennakointi on tärkeää, sillä lähin ruokakauppa on pitkän venematkan päässä. Mökkikeittiön jääkaappiin ei edes mahdu rahkapurkkitornia, joten erityisesti kesäpaikassa hyödynnän ProPudeja. Ne säilyvät huoneenlämmössä ja myös maistuvat hyvältä huoneenlämpöisenä. Mahdollisuuksien mukaan tuunaan ProPudeja mansikoilla, manteleilla tai pähkinöillä. Totutusta ruokarytmistä ei kannata luopua lomallakaan, sillä se ehkäisee mielitekoja, auttaa pysymään energisenä ja pitää mielialat plussan puolella.

Kärsin pitkään univaikeuksista, koska kuopukseni nukkui ensimmäiset pari vuottaan huonosti ja myöhemmin heräily jäi itselläni päälle. Nyt kun vihdoin olen vajaan vuoden verran nukkunut hyvin, harvoin edes lomalla joustan kovinkaan paljon nukkumisrutiineistani. Olen hyväksynyt sen, että olen aamuihminen, joka tykkää mennä aikaisin illalla nukkumaan ja herää silloin, kun muut vielä ovat unessa. Poikkeuksia toki saa olla, mutta pääosin omista totutuista nukkumisajoista kannattaa pitää kiinni myös lomalla, niin arjen alettua ei joudu taistelemaan ylimääräisen, loman aikana kertyneen väsymyksen kanssa.

Priorisoin lomamenoja ja hyväksyn sen, ettei minun tarvitse yhden kuukauden aikana saada kaikkea mahdollista tehdyksi. Stressi kun voi syntyä kivoistakin jutuista, jos niitä on liikaa, ja onhan loman tarkoitus ennen kaikkea palautuminen ja aikatauluttomasta arjesta nauttiminen.

Sen sijaan, että loman loputtua miettisi surkeana sitä, mitä ei ehtinyt tehdä, voi katsoa kiitollisena taaksepäin, mitä kaikkea saikaan tehtyä. Kannattaa siis ottaa aikaa palautumiselle ja olla pitkin lomaa tekemättä mitään. Sekin on tarpeellista, mutta voi ensin tuntua vaikealta. Harjoitus tekee mestarin!

 

 

Ihanaa kesän jatkoa sinulle!

Jenny

Kategorier

Jaksa paremmin, ole energisempi

juni 30, 2017

Huono stressi on yksi lempiteemoistani, ehkä siksi, että olen elämässäni vieraillut parikin kertaa burn outin rajamailla ja hieman sen puolellakin. Teen nykyäänkin paljon töitä, koska se on minulle luontaista, minulla on monta ammattia, joista kaikista pidän valtavasti. Tiedän kuitenkin, että kivatkin asiat saattavat laukaista huonoa stressiä ja pitkittyessään stressi voi aiheuttaa erilaisia oireita.

Kuitenkin myös vaikeuksista voi olla kiitollinen: kantapäiden kautta koettujen elämänvaiheiden takia osaan nykyään ennakoida huonoa stressiä ja pidän sen aisoissa pienillä keinoilla. Jaksamiseen panostaminen ja akkujen lataaminen ovatkin tärkein voimavarani, jotka auttavat selviytymään myös tiukempien ajanjaksojen läpi. Se, että otan vastuuta hyvinvoinnistani, hyödyttää paitsi minua itseäni, myös muita ihmisiä ympärilläni.

Omiin stressituntemuksiin voimme jokainen vaikuttaa. Suosittelen, että sinäkin pysähdyt ajoissa fiilistelemään tilannetta, koska stressin ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin jo pitkään jatkuneen, ehkäpä kroonistuneen stressitilan hoito. Asiaan kannattaa siis havahtua jo kauan ennen kuin mikään ei tunnu miltään, väsymys vaikuttaa piinaavalta ja kivojenkin asioiden tekeminen vaatii kovaa ponnistelua. Jos aiemmin iloa tuottanut tekeminen ei enää innosta ja tuo hyvää mieltä, stressiä voi olla liikaa. Puhelimen soidessa ei enää ilahtuneena katso, kuka soittaa, vaan miettii, onko pakko vastata. Ystävän kanssa jutellessa keskittymiskykyä ei ole ja mieli vaeltaa muualla sen sijaan, että kuuntelisi ja olisi läsnä.

 

Itsestään kannattaakin pitää huolta koko ajan, eikä vasta sitten, kun hommat ovat luisuneet käsistä. Mitä kiireisempi ajanjakso, sitä paremmin palautumisesta ja hyvinvoinnista pitää huolehtia. Ohessa jokapäiväiset suosikkikeinoni parempaan jaksamiseen:

 

Palautuminen työpäivän aikana. Pikainen happihyppely kuten lounassalaatin haku tai ikkunasta ulos katsominen parin minuutin ajan katkovat mukavasti työpäivää. Pikainen taukojumppa on tehokas, ja saa veren kiertämään.

 

Liikunta. Juoksu on itselleni parasta pään nollausta. Kun juoksen säännöllisesti, saatan päästä flow-tilaan. Hiljaisuudessa juokseminen on itselleni paras tapa käsitellä ajatuksia kuin myös olla käsittelemättä niitä. Maailmassa on niin paljon meteliä, joten välillä on ihana olla niin, että kuulee oman hengästymisensä. Jos et tykkää juosta, tee jotain muuta. Lajilla ei ole väliä, kunhan se irrottaa sinut arjesta ja antaa myönteisiä kokemuksia.

 

Säännöllinen syöminen. Muista myös proteiinit, sillä ne tukevat painonhallintaa ja pitävät nälän poissa. Itse tykkään välipalana nauttia laktoosittoman ProPud-vanukkaan, joka sisältää 20 grammaa proteiineja. Tuunaan usein ProPudia kourallisella pähkinöitä, mustikoita, mansikoita tai vadelmia. Kuumana kesäpäivänä laitan mustikat vanukkaaseen jäisinä. ProPud-pirtelö kulkee treenikassissa ja se on ihana hörpätä vaikka salitreenin tai joogatunnin jälkeen.

 

 

Ystävällisyys. Uskon ystävällisyyden ja hyvien tekojen voimaan. Toki auttaa kannattaa oman jaksamisen rajoissa, mutta kun oppii ajattelemaan mitä voin antaa mitä minä saan -kelan sijaan, parantaa se hyvinvointia.

 

Puhuminen. Tärkeää on sekin, että saa suunsa auki eikä patoa asioita sisälleen, vaan uskaltaa puhua ja kysellä myös muiden mielipiteitä. Usein paniikissa oleva, väsynyt mieli ei edes keksi ratkaisuja, vaan vatvoo niitä samoja ajatuksia. Monet kerrat olen huomannut senkin, että kun saan sanottua asian ääneen, isoin mörkö alkaa kutistua. Yhtäkkiä tilanne ei tunnukaan enää niin katastrofaaliselta. Ja yöllä päässä pyöriviin ajatuksiin ei kannata uskoa. Kun päivä valkenee, kelat muuttuvat.

 

Nukkuminen. Pyri järjestämään nukkumisolosuhteesi niin, että ne tukevat laadukasta unta. Jokainen stressaantuu, jos unta saa liian vähän.

 

Ilman tekemistä oleminen. Pyri viettämään joka päivä hetkiä ilman tekemistä. Anna ajatusten tulla ja mennä ilman, että takerrut niihin. Aloita parin minuutin pätkillä. Hengitä syvään ja rauhallisesti ja katsele ympärillesi. Juuri nyt voit päästää irti stressistä, huolista ja itseäsi rasittavista ajatuksista.

 

Metsä ja meri. Jo muutaman minuutin metsässä oleskelu ja luonnon tarkkailu parantavat mielialaa, madaltavat verenpainetta ja sydämensykettä sekä laskevat stressihormonitasoja. Muukin viheralue, kuten kaupunkiluonto, kelpaa.

 

Voimalauseet. Myönteisten hokemien hyvästä vaikutuksesta on myös tutkimusnäyttöä. Luo omat voimalauseesi: Kaikki järjestyy, tästä seuraa pelkkää hyvää, olen hyvä, minä riitän.

 

Irtipäästäminen. Elämä on epävarmaa, etkä milloinkaan voi kontrolloida kaikkea. Kun uskallat höllätä kontrolloimisesta, alat ymmärtää itseäsi ja ympäristöäsi paremmin. Myös maailman hyväksyminen sellaisena kuin se on, on helpompaa.

 

 

Kategorier

Kesäkunto: Armollisuus itselle

maj 31, 2017

Sorruin siihen itsekin: katsoin muutamien vuosien takaisia kesäkuvia ja yhtäkkiä oma nykyinen itseni alkoi ahdistamaan. Vaikka en ole ylipainoinen, en lihava, en pyöreä, enkä edes millään tapaa huonossa kunnossa, aloin vertaamaan itseäni siihen, miltä olen joskus näyttänyt. Kuinka olin lähes kymmenen kiloa laihempi, vatsalihakset näkyivät ja reidet olivat yhden kolmanneksen ohuemmat. Aloin miettimään, riitänkö minä tällaisena? Voinko astua rannalle itsevarmana, vaikka kyljet menevätkin makkaralle istuessani rantapyyhkeen päälle?

Väistämättäkin, kun jokaisesta tuutista peräänkuulutetaan kesäkunnon metsästystä ja sitä, kuinka nyt alkaa olla viimeinen mahdollisuus kesäkondiksen saavuttamiseen,  tulee itsellekin sellainen olo, että pitäisikö minunkin. Pitäisikö minunkin alkaa dieettaamaan ja treenata vielä vähän enemmän ja kovempaa, jotta saavuttaisin kireämmän kunnon?

Vaikka hetken sitä ehkä jaksaisikin, lopulta siitä vartalosta tai niistä tavoista ei tulisi kuitenkaan pysyviä, sen tiedän. En voisi elää loppuelämääni liian vähäisellä energiansaannilla ja toisaalta liian pieni rasvaprosentti olisi kaiken lisäksi – etenkin naiselle – epäterveellistä.

Kieltämättä joskus kuitenkin tuntuu siltä, että haluaisi näyttää paremmalta – saavuttaa sen kireämmän kropan tai pyöreämmän pepun. Lopulta täytyy kuitenkin pysähtyä pohtimaan: onko sen eteen ”diettaaminen” kuitenkaan sen arvoista?

Jos kyseessä ei ole omaa henkeä uhkaava ylipaino tai liiallisesta painosta johtuvat ongelmat/sairaudet, ei kenelläkään meistä ”tavallisista tallaajista” ole tarvetta dieetata, tai syödä tarkkojen kalorimäärien mukaan ja sen päälle vielä treenata yli viittä kertaa viikossa. Mielestäni kellään meistä ei ole tarvetta kieltää itseltä ruoka-aineita tai ylipäätään rajoittaa elämää syömiseen ja treenaamiseen liittyvillä säännöillä. Sillä loppupeleissä – oman kokemukseni perusteella ainakin – ne kaikki säännöt ja kiellot raukeavat jossakin vaiheessa kuitenkin. Tai jos eivät, ne alkavat pian määrittämään sinua enemmän, kuin sinä niitä.

Älä siis aseta itsellesi tavoitteita, jotka tuovat vain hetkellistä onnea. Kohentunut ulkomuoto ja muutamat karistetut kilot toki ovat joskus hyvä juttu, mutta ne eivät saa olla ainut syy sille, miksi haluat syödä terveellisesti ja harrastaa liikuntaa, eivätkä ne saa olla syy onnellisuudelle. Toki ne voivat olla osa sitä, mutta ne eivät saa olla onnellisuuden perusta.

Muista olla itsellesi armollinen niin tässä, kuin kaikessa muussakin, mitä elämässäsi teet.

Jos teet päivätöitä ja arkesi on hektistä, ei ole realistista tavoitella urheilijan vartaloa ja ”virheetöntä ruokavaliota” – ei edes, vaikka kesä onkin tulossa. Jokainen meistä on juuri sellainen kuin on, ja vaikka kaikki meistä voivat parantaa elintapojaan ja asettaa uusia tavoitteita niihin liittyen, tulee jokaisen tavoitteen olla sekä realistinen, että motivoiva. Halu olla onnellinen ja hyvinvoiva, täytyy olla lähtökohtana kaikelle, mitä elämässäsi teet.

Yksi omista pienistä, mutta tärkeistä tavoitteistani on tällä hetkellä muistaa pitää aina jotakin välipalaa mukana, jotta saan päivän aikana tarpeeksi energiaa ja vältyn illan kiukkunälältä ja ahmimiskohtaukselta. Ja se, että syön säännöllisesti ylläpitää hyvää fiilistä läpi päivän, mikä taas tekee minut hyväntuuliseksi ja onnelliseksi. Olenkin nyt pitänyt joka kerta pitkinä päivinä mukanani ProPudin proteiinivanukasta, jonka olen sitten kiireen keskellä napannut laukusta ja pistänyt poskiini.

Joten oli tavoitteesi sitten kesäkuntoprojekti, uuden työn hakeminen, säännöllisempi ruokarytmi tai ruokavaliomuutokset, muista että kaiken takana täytyy aina olla oma henkinen ja fyysinen hyvinvointisi. Perusta siis onnesi muille, kuin vain hetkellisille, lyhyen aikavälin tavoitteille ja muista, ettei sinun tarvitse olla mitään muuta kuin ihminen.

Kategorier