Archives

Säilytä rutiinit lomalla, niin arkeen palaaminen on helpompaa

juli 4, 2017

Viimeiset puoli vuotta olen tehnyt paljon pieniä muutoksia arjessani. Olen pudottanut painoa 10 kiloa, ja opetellut parempia ja terveellisempiä elämäntapoja. Vaikka lomalla saa nauttia ja ottaa iisimmin, minulla on rutiineja, joista en luovu edes vapaalla. Rutiinit paitsi edistävät hyvinvointiani lomalla, ne helpottavat myös arkeen palaamista loman jälkeen. Kun pienet asiat elämässä ovat järjestyksessä vähällä vaivalla, voi keskittyä suuriin linjoihin ja vain nauttia!

Merkitsen tulevan viikon liikunnat kalenteriin sunnuntai-iltana. Joogatunnin varaan netissä etukäteen, jotta varmasti mahdun mukaan taipumaan. Sovin kavereiden kanssa mahdolliset juoksutreffit jo valmiiksi ja merkitsen ne kalenteriin.

Treenivaatteet, juoksutossut ja joogamatto kulkevat mukana myös reissussa ja mökillä. Liikun kesällä pitkälti samalla tavoin kuin talvellakin, mutta aina kun mahdollista, liikun ulkona. Oli loma tai ei, treenihetket ovat tärkeitä tapaamisia itseni kanssa, enkä luovu niistä kuin äärimmäisessä tilanteessa, kuten itseni tai lapseni sairastuessa.

Edellisenä arkipäivänä jo vähintään suunnittelen, mutta mahdollisuuksien mukaan mieluiten hankin seuraavan päivän ruoat ja välipalat. Erityisesti mökillä ennakointi on tärkeää, sillä lähin ruokakauppa on pitkän venematkan päässä. Mökkikeittiön jääkaappiin ei edes mahdu rahkapurkkitornia, joten erityisesti kesäpaikassa hyödynnän ProPudeja. Ne säilyvät huoneenlämmössä ja myös maistuvat hyvältä huoneenlämpöisenä. Mahdollisuuksien mukaan tuunaan ProPudeja mansikoilla, manteleilla tai pähkinöillä. Totutusta ruokarytmistä ei kannata luopua lomallakaan, sillä se ehkäisee mielitekoja, auttaa pysymään energisenä ja pitää mielialat plussan puolella.

Kärsin pitkään univaikeuksista, koska kuopukseni nukkui ensimmäiset pari vuottaan huonosti ja myöhemmin heräily jäi itselläni päälle. Nyt kun vihdoin olen vajaan vuoden verran nukkunut hyvin, harvoin edes lomalla joustan kovinkaan paljon nukkumisrutiineistani. Olen hyväksynyt sen, että olen aamuihminen, joka tykkää mennä aikaisin illalla nukkumaan ja herää silloin, kun muut vielä ovat unessa. Poikkeuksia toki saa olla, mutta pääosin omista totutuista nukkumisajoista kannattaa pitää kiinni myös lomalla, niin arjen alettua ei joudu taistelemaan ylimääräisen, loman aikana kertyneen väsymyksen kanssa.

Priorisoin lomamenoja ja hyväksyn sen, ettei minun tarvitse yhden kuukauden aikana saada kaikkea mahdollista tehdyksi. Stressi kun voi syntyä kivoistakin jutuista, jos niitä on liikaa, ja onhan loman tarkoitus ennen kaikkea palautuminen ja aikatauluttomasta arjesta nauttiminen.

Sen sijaan, että loman loputtua miettisi surkeana sitä, mitä ei ehtinyt tehdä, voi katsoa kiitollisena taaksepäin, mitä kaikkea saikaan tehtyä. Kannattaa siis ottaa aikaa palautumiselle ja olla pitkin lomaa tekemättä mitään. Sekin on tarpeellista, mutta voi ensin tuntua vaikealta. Harjoitus tekee mestarin!

 

 

Ihanaa kesän jatkoa sinulle!

Jenny

Kategorier

Jaksa paremmin, ole energisempi

juni 30, 2017

Huono stressi on yksi lempiteemoistani, ehkä siksi, että olen elämässäni vieraillut parikin kertaa burn outin rajamailla ja hieman sen puolellakin. Teen nykyäänkin paljon töitä, koska se on minulle luontaista, minulla on monta ammattia, joista kaikista pidän valtavasti. Tiedän kuitenkin, että kivatkin asiat saattavat laukaista huonoa stressiä ja pitkittyessään stressi voi aiheuttaa erilaisia oireita.

Kuitenkin myös vaikeuksista voi olla kiitollinen: kantapäiden kautta koettujen elämänvaiheiden takia osaan nykyään ennakoida huonoa stressiä ja pidän sen aisoissa pienillä keinoilla. Jaksamiseen panostaminen ja akkujen lataaminen ovatkin tärkein voimavarani, jotka auttavat selviytymään myös tiukempien ajanjaksojen läpi. Se, että otan vastuuta hyvinvoinnistani, hyödyttää paitsi minua itseäni, myös muita ihmisiä ympärilläni.

Omiin stressituntemuksiin voimme jokainen vaikuttaa. Suosittelen, että sinäkin pysähdyt ajoissa fiilistelemään tilannetta, koska stressin ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin jo pitkään jatkuneen, ehkäpä kroonistuneen stressitilan hoito. Asiaan kannattaa siis havahtua jo kauan ennen kuin mikään ei tunnu miltään, väsymys vaikuttaa piinaavalta ja kivojenkin asioiden tekeminen vaatii kovaa ponnistelua. Jos aiemmin iloa tuottanut tekeminen ei enää innosta ja tuo hyvää mieltä, stressiä voi olla liikaa. Puhelimen soidessa ei enää ilahtuneena katso, kuka soittaa, vaan miettii, onko pakko vastata. Ystävän kanssa jutellessa keskittymiskykyä ei ole ja mieli vaeltaa muualla sen sijaan, että kuuntelisi ja olisi läsnä.

 

Itsestään kannattaakin pitää huolta koko ajan, eikä vasta sitten, kun hommat ovat luisuneet käsistä. Mitä kiireisempi ajanjakso, sitä paremmin palautumisesta ja hyvinvoinnista pitää huolehtia. Ohessa jokapäiväiset suosikkikeinoni parempaan jaksamiseen:

 

Palautuminen työpäivän aikana. Pikainen happihyppely kuten lounassalaatin haku tai ikkunasta ulos katsominen parin minuutin ajan katkovat mukavasti työpäivää. Pikainen taukojumppa on tehokas, ja saa veren kiertämään.

 

Liikunta. Juoksu on itselleni parasta pään nollausta. Kun juoksen säännöllisesti, saatan päästä flow-tilaan. Hiljaisuudessa juokseminen on itselleni paras tapa käsitellä ajatuksia kuin myös olla käsittelemättä niitä. Maailmassa on niin paljon meteliä, joten välillä on ihana olla niin, että kuulee oman hengästymisensä. Jos et tykkää juosta, tee jotain muuta. Lajilla ei ole väliä, kunhan se irrottaa sinut arjesta ja antaa myönteisiä kokemuksia.

 

Säännöllinen syöminen. Muista myös proteiinit, sillä ne tukevat painonhallintaa ja pitävät nälän poissa. Itse tykkään välipalana nauttia laktoosittoman ProPud-vanukkaan, joka sisältää 20 grammaa proteiineja. Tuunaan usein ProPudia kourallisella pähkinöitä, mustikoita, mansikoita tai vadelmia. Kuumana kesäpäivänä laitan mustikat vanukkaaseen jäisinä. ProPud-pirtelö kulkee treenikassissa ja se on ihana hörpätä vaikka salitreenin tai joogatunnin jälkeen.

 

 

Ystävällisyys. Uskon ystävällisyyden ja hyvien tekojen voimaan. Toki auttaa kannattaa oman jaksamisen rajoissa, mutta kun oppii ajattelemaan mitä voin antaa mitä minä saan -kelan sijaan, parantaa se hyvinvointia.

 

Puhuminen. Tärkeää on sekin, että saa suunsa auki eikä patoa asioita sisälleen, vaan uskaltaa puhua ja kysellä myös muiden mielipiteitä. Usein paniikissa oleva, väsynyt mieli ei edes keksi ratkaisuja, vaan vatvoo niitä samoja ajatuksia. Monet kerrat olen huomannut senkin, että kun saan sanottua asian ääneen, isoin mörkö alkaa kutistua. Yhtäkkiä tilanne ei tunnukaan enää niin katastrofaaliselta. Ja yöllä päässä pyöriviin ajatuksiin ei kannata uskoa. Kun päivä valkenee, kelat muuttuvat.

 

Nukkuminen. Pyri järjestämään nukkumisolosuhteesi niin, että ne tukevat laadukasta unta. Jokainen stressaantuu, jos unta saa liian vähän.

 

Ilman tekemistä oleminen. Pyri viettämään joka päivä hetkiä ilman tekemistä. Anna ajatusten tulla ja mennä ilman, että takerrut niihin. Aloita parin minuutin pätkillä. Hengitä syvään ja rauhallisesti ja katsele ympärillesi. Juuri nyt voit päästää irti stressistä, huolista ja itseäsi rasittavista ajatuksista.

 

Metsä ja meri. Jo muutaman minuutin metsässä oleskelu ja luonnon tarkkailu parantavat mielialaa, madaltavat verenpainetta ja sydämensykettä sekä laskevat stressihormonitasoja. Muukin viheralue, kuten kaupunkiluonto, kelpaa.

 

Voimalauseet. Myönteisten hokemien hyvästä vaikutuksesta on myös tutkimusnäyttöä. Luo omat voimalauseesi: Kaikki järjestyy, tästä seuraa pelkkää hyvää, olen hyvä, minä riitän.

 

Irtipäästäminen. Elämä on epävarmaa, etkä milloinkaan voi kontrolloida kaikkea. Kun uskallat höllätä kontrolloimisesta, alat ymmärtää itseäsi ja ympäristöäsi paremmin. Myös maailman hyväksyminen sellaisena kuin se on, on helpompaa.

 

 

Kategorier

Kuuntele kehoasi, syö oikein

maj 16, 2017

Blogeissa ja lehtiartikkeleissa kirjoitetaan veganismista ja kannustetaan jättämään kaikki eläinperäinen proteiini pois ruokavaliosta. Sitten joku sanoo, että hiilihydraatteja ei saa syödä. Toisaalta toitotetaan, että proteiininsaantiin pitäisi kiinnittää huomiota. Sitten joku kirjoittaa, että liiallinen proteiininsaanti on huonoksi elimistölle ja että proteiinia syödään liikaa.  Toisaalla vannotaan, ettei maitotuotteita saisi käyttää. Gluteeni se vasta paha onkin – tuhoaa suoliston ja aiheuttaa sairauksia. Sitten tulee iso lehtiartikkeli, jossa mainitaan, ettei kananmunia saisi syödä enempää kuin kaksi päivässä, jottei kolesteroli nouse. Joku postaa Instagramiin kuvan, kuinka on karppaamalla laihtunut kymmenen kiloa vain muutamassa kuukaudessa. Telkkarissa ravitsemustieteilijä Mikael Fogelholm toitottaa, että voi ja kookosöljy ovat huonoa rasvaa, eikä niitä tulisi käyttää. Toisaalla Tomi Kokko taasen kaataa aamukahvinsa sekaan ruokalusikallisen kookosöljyä ja toisen ruokalusikallisen voita.

Ei ihmekään, että kaikkialla ihmetellään, mikä on se oikea tapa syödä.

Ruoka on aina puhuttanut, mutta tänä päivänä se puhuttaa enemmän kuin koskaan. Kiitos pussikeittodieettien, mehupaastojen, karppauksen, fitness-innostuksen, paleo-ruokavalion, vegaanitrendin, FODMAP –innostuksen ja kaikkien muidenkin viime vuosien ruokavaliotrendien, ihmiset ovat sekaisin. Sen sijaan, että opeteltaisiin kuuntelemaan oman kehon viestejä ja syömään sen mukaan, mikä kenenkin kehossa tuntuu hyvältä, seuraillaan jatkuvasti erilaisia ruokavaliotrendejä ja kokeillaan niitä toinen toisensa perään.

Huhhuh, sanon minä. Vaikka olen itsekin käynyt läpi maitorahka-kana-parsakaali vaiheen, hiilareiden välttely –vaiheen sekä vegaanivaiheen,  täytyy minun todeta, että onhan tämä meininki aika kreisiä. Käsitys ruoasta on kääntynyt lähes päälaelleen. Siinä missä ennen se oli kehon polttoainetta, jotta jaksettiin pitää yllä kotitaloutta ja hoitaa tiluksia, on se nykyään enemmänkin tabu, joka aiheuttaa sekä ahdistusta, että sairauksia. Ruoka on yhä teollisempaa ja ravintoköyhempää ja yhä useampi on tottunut korkeaan rasva-, suola- ja sokeripitoiseen ruokavalioon.

Miten siis löytää se oma tapa syödä kaiken tämän myllerryksen keskellä?

Omasta kokemuksestani osaan antaa vain yhden neuvon: kokeile ja kuuntele. Kokeile, mikä kehossasi tuntuu toimivalta. Toimiiko sinulle se, että syöt maitotuotteita, vai tuleeko niiden syömisestä tunkkainen olo? Turvottaako vatsaa leivän syömisen jälkeen? Tuntuuko sinusta paremmalta syödä kasvipohjaisesti, vai koetko, että tarvitset lihaa, kalaa tai kanaa proteiininlähteeksi?

Kuuntele, minkälaisia tuntemuksia syömisen jälkeen herää. Alkoiko vatsassa kiertää? Tuntuuko sinusta väsyneemmältä ruoan jälkeen, kuin sitä ennen? Onko vatsa sopivan täynnä, vai syötkö itsesi aina ähkyyn?

Tuntemukset ovat kehon viestejä ja niitä kuuntelemalla pääset lähemmäksi sitä, minkälainen ruoka juuri sinun kehollesi ja elimistöllesi sopii. Älä siis epäröi, vaikka maitotuotteiden käyttäminen ei sopisi sinulle. Onneksi kaupoista löytyy paljonkin erilaisia korvaavia vaihtoehtoja jugurteille, rahkoille, juustoille ja itse maidollekin. Toisaalta taas jos esimerkiksi gluteenipitoisen ruoan syöminen ei aiheuta pahaa oloa tai turvotusta, voit huoletta käyttää täysjyvävehnä-, ruis- ja ohratuotteita.

Olen itse löytänyt nykyisen tapani syödä juurikin edellisiä vinkkejä soveltaen. Olen aikanaan kokeillut muutamia erilaisia ruokavalioratkaisuja, joiden kautta tajusin, ettei tiukka rajoittaminen tai ehdottomuus ole minulle itselleni hyvästä. Kun päästin rajoituksista, säännöistä ja kielloista irti, opin pikkuhiljaa syömään fiilispohjaisesti – kehoni ”rajat” kuitenkin huomioonottaen. Tiedän, mikä vatsalleni sopii, eikä minun tarvitse miettiä mitä voin tai mitä en voi syödä, sillä sellaista ruokaa, mikä ei sovi vatsalleni, ei minun tee edes mieli.


Kuvateksti: Tämänhetkinen lempi väli- ja iltapalani on tämä mango-banaani proteiinijäätelö. Sekoita blenderissä pakastettuja banaaniviipaleita, pakastemangokuutioita, ProPudin vanilijavanukasta, sekä loraus kauramaitoa. Nam!

Syömällä fiilispohjaisesti, olen myöskin paljon onnellisempi ja tietyllä tapaa parempi ihminen sekä itselleni, että muille. En ole kärttyinen, niin kuin silloin, kun kielsin itseltäni hiilihydraattien syömisen. En ole myöskään niin pilkuntarkka siitä, missä ja kenen tekemää ruokaa syön, toisin kuin silloin, kun halusin tehdä kaiken itse, jotta tietäisin tasan tarkkaan, mitä ruokani sisältää.

Elämä on yksinkertaisesti onnellisempaa nyt, kun en tee ruoasta ja syömisestä itselleni ongelmaa. Vastuu oikeanlaisen ruokavalion löytämiseen, on meillä itsellämme. Siihen ei ole oikoteitä, mutta kun oppii tunnistamaan oman kehon tuntemuksia ja viestejä, pääsee jo todella pitkälle.

Kategorier